Yritykset Baltian maissa: määrä asukasta kohden ja rekisteröintipaikat

Viroa, Latviaa ja Liettuaa pidetään usein yhtenä alueena, mutta niiden yritysrekisterit kertovat kolme hyvin erilaista tarinaa. Käytimme kaikkien kolmen kansallisen rekisterin virallisia avoimen datan otteita 8.10.2026 ja otimme mukaan vain rekisteröidyt, purkamatta olevat oikeushenkilöt. Vertailimme sitten kunkin maan yritysmäärää, yritystiheyttä asukasta kohden sekä rekisteröintipaikkoja maittain.

Tuloksena on kuva kolmesta naapurista, joiden yritysmaantiede on hyvin erilainen. Yhdessä on yritys noin jokaista neljää asukasta kohden, toisessa jokaista kahtatoista kohden.

Kuinka monta yritystä Baltian maissa on?

Väkilukuun suhteutettuna kolmen Baltian maan taloudet eivät voisi juuri erota enempää. Virossa on 22% Baltian väestöstä mutta 45% kaikista rekisteröidyistä oikeushenkilöistä, eli noin yksi yritys jokaista neljää asukasta kohden. Liettua on päinvastainen: siellä asuu lähes puolet Baltian väestöstä (47%), mutta rekisteröidyistä yrityksistä vain 28%. Latvia on lähellä suhteellista osuutta: 30% väestöstä ja 27% oikeushenkilöistä.

Luvut kattavat kaikki rekisteröidyt oikeushenkilöt, eivät vain kaupallisia yrityksiä. Viron kokonaismäärään sisältyy 25 625 asunto-osakeyhdistystä, 22 685 voittoa tavoittelematonta yhdistystä ja 24 600 yksityisyrittäjää, kun taas Latvian luku sisältää maatiloja, yhdistyksiä ja muita muotoja. Ilman näitä kolmea virolaista ryhmääkin Virossa olisi noin 218 yritystä 1 000 asukasta kohden, selvästi enemmän kuin naapurimaissa. Valintaperusteet esitetään alla metodologiasiossa.

Miksi Virossa on niin paljon yrityksiä

Rekisterit osoittavat eron, eivät sen syytä. Todennäköisin selitys on, miten helpoksi Viro tekee yrityksen aloittamisen ja ylläpitämisen. Yrityksen perustaminen tapahtuu kokonaan verkossa, ulkomailla asuvat voivat perustaa yrityksen etänä e-Residency-palvelun kautta, eikä yritykseen jätettyä voittoa veroteta ennen sen maksamista ulos. Siksi osa Viron rekisteristä kuuluu ulkomailla asuville perustajille ja osa todennäköisesti pienille yrityksille, jotka pääasiassa pitävät tai sijoittavat rahaa uudelleen.

Pelkkä verotus ei kuitenkaan selitä eroa. Latvia verottaa niin ikään vain jaettua voittoa, mutta sen yritystiheys on alle puolet Viron vastaavasta. Tämä viittaa siihen, että eniten merkitsee digitaalinen, etäystävällinen perustamisprosessi.

Missä yritykset on rekisteröity: pääkaupungit ja alueet

Jokaisessa Baltian maassa pääkaupunki houkuttelee suurimman osuuden yritysrekisteröinneistä, mutta keskittymisaste vaihtelee. Jotta vertailu olisi yhdenmukainen, laskimme jokaisen pääkaupungin kahdella tasolla: itse kaupungin ja laajemman pääkaupunkialueen. Virossa alue on Harjun maakunta, Latviassa Riika yhdessä sitä ympäröivien Pierīga-kuntien kanssa ja Liettuassa Vilnan maakunta.

Kaksi tasoa kertovat hieman eri tarinat. Vain kaupunkeja tarkasteltaessa Tallinna johtaa 42,9%:lla, juuri ennen Riikaa 41,6%:lla, kun Vilna jää 36,3%:iin. Kun ympäröivät kunnat lisätään, Latviasta tulee Baltian pääkaupunkikeskeisin maa: Riian alueella on 61,8% kaikista latvialaisista yrityksistä, kun Harjun maakunnassa osuus on 55,3% ja Vilnan maakunnassa 43,6%. Liettua, jossa Kaunas on todellinen toinen keskus, on vähiten keskittynyt kummallakin tasolla. Absoluuttisissa luvuissa Tallinna säilyy alueen suurimpana yrityskeskuksena: siellä on 158 868 rekisteröityä oikeushenkilöä, kun Riiassa niitä on 91 991 ja Vilnassa 85 381. Pelkästään Harjun maakunnassa on enemmän yrityksiä kuin Riian alueella tai Vilnan maakunnassa.

Viro: Harjun maakunnassa on yli puolet

Harjun maakunnan osuus virolaisista yrityksistä on 55,3%, ja niitä on yli viisi kertaa enemmän kuin toiseksi sijoittuneessa Tarton maakunnassa. Pelkästään Tallinnassa niitä on 158 868 eli 42,9% maan kokonaismäärästä, ja viiden suurimman maakunnan yhteenlaskettu osuus on 77,1%. Yksi syy on, että monet yritykset, erityisesti ulkomailla asuvien omistamat, on rekisteröity Tallinnassa sijaitsevaan lakisääteiseen osoitteeseen tai käyttävät siellä virtuaalitoimistoa riippumatta omistajien asuinpaikasta. Katso tutkimuksestamme missä virolaiset yritykset on rekisteröity Viron yritystilastojen erittely kaupungin ja Tallinnan kaupunginosan mukaan.

Latvia: Riiassa on kaksi viidestä

Riiassa sijaitsee 41,6% latvialaisista yrityksistä, yli 14 kertaa enemmän kuin toiseksi tulevassa Liepājassa. Kaupungin vetovoima ulottuu paljon sen rajojen ulkopuolelle: Jūrmala, Mārupe, Ogre ja muut pääkaupunkia ympäröivät Pierīga-kunnat tuovat vielä 20 prosenttiyksikköä, minkä vuoksi Riian alueen kokonaisosuus on 61,8%.

Liettua: kaksi vahvaa yrityskeskusta

Vilnan osuus liettualaisista yrityksistä on 36,3% ja koko Vilnan maakunnan 43,6%. Liettua on ainoa Baltian maa, jossa on vahva toinen yrityskeskittymä: Kaunasin osuus on 13,2%, ja kaupunkien yhteinen osuus lähes puolet (49,5%). Perustajille, jotka harkitsevat yrityksen rekisteröintiä Liettuassa, tämä merkitsee todellista valinnanvaraa sijainnissa yhden oletusvaihtoehdon sijaan.

Metodologia: miten määrittelimme aktiivisen yrityksen

Kaikki luvut ovat peräisin kolmen kansallisen rekisterin julkaisemista virallisista avoimen datan otteista (linkit taulukossa), 8.10.2026, ja ne on laskettu yksilöllisen rekisteröintitunnuksen mukaan. Kukin rekisteri kirjaa oikeushenkilön tilan eri tavoin, joten jokainen maa tarvitsi oman sääntönsä aktiiviseksi yritykseksi laskemiselle.

Mitä ”aktiivinen” tarkoittaa tässä. Oikeushenkilö lasketaan aktiiviseksi, jos rekisteri osoittaa sen olevan olemassa eikä purkamisvaiheessa. Tämä on oikeudellinen tila, ei liiketoiminnan aktiivisuuden mittari, ja rekisteröidyllä yrityksellä ei välttämättä ole lainkaan liikevaihtoa tai henkilöstöä. Tilastoviranomaiset ja Eurostat julkaisevat erillisiä, yleensä pienempiä lukuja ”aktiivisista yrityksistä”, eli yrityksistä, joilla on vuoden aikana liikevaihtoa, henkilöstöä tai investointeja.

Rajoitukset:

• Liettua. Tilakentän puuttuessa selvitystilassa olevia tai rekisteristä poistettuja oikeushenkilöitä ei voitu poistaa, joten Liettuan luku on yläraja: todellinen tiheys on 81 oikeushenkilöä 1 000 asukasta kohden tai pienempi.
• Latvia. Tyhjä päättymispäivä ei yksin todista, ettei selvitystila olisi käynnissä.
• Oikeudelliset muodot. Rekisterit kattavat erilaiset oikeudellisten muotojen joukot. Tiukasti vertailukelpoinen luku ”kaupallisia yrityksiä 1 000 asukasta kohden” edellyttäisi yhtä yhteistä luokitusta kaikissa kolmessa maassa.
• Osoitteet ja alueet. Alueet määräytyvät rekisteröidyn osoitteen mukaan, joka ei välttämättä ole yrityksen toimipaikka. Harjun maakunta ja Vilnan maakunta ovat virallisia hallinnollisia yksiköitä; Riian alue on käytännön ryhmittely, johon kuuluvat Riian kaupunki, Jūrmala ja ympäröivät Pierīga-kunnat, eikä Latvian osoite-etuliitteet täysin kuvasta kuntarajoihin aiemmin tehtyjä muutoksia.

Laskelmat. Alueellinen osuus = alueen oikeushenkilöt ÷ maan oikeushenkilöt × 100. Tiheys = oikeushenkilöt ÷ väkiluku × 1 000. Tulokset on pyöristetty yhteen desimaaliin. Väkiluvut 1.1.2026 ovat peräisin Eurostatilta (taulukko tps00001); Viron luku vastaa Statistics Estonia -tietoa.

Tukikohdan valinta Baltiassa

Luvut kuvaavat kahta erilaista yritysympäristöä. Viro on tiheästi verkottunut, digitaalinen ja Tallinnaan keskittynyt, ja siellä yritys voidaan perustaa ja sitä voidaan hallinnoida ulkomailta. Liettua on suurempi, ja yritystoiminta jakautuu kahden vahvan kaupungin kesken. Eesti Firma toimii molemmissa maissa. Autamme yrityksen rekisteröinnissä Virossa tai Liettuassa, ja virolaiset yritykset voivat käyttää rekisteröityä osoitettamme ja virtuaalitoimistoamme Tallinnassa. Kerro suunnitelmistasi, niin ehdotamme niihin sopivaa järjestelyä.

Lähetä pyyntö

Usein kysytyt kysymykset