e-Residency 10 vuotta: digitaalisten perustajien vuosikymmen lukuina

Viron e-Residency-ohjelma täytti kymmenen vuotta vuoden 2024 lopussa, ja vuodesta 2025 on tulossa sen uudistumisen vuosi. Muovinen e-residentin henkilökortti on määrä korvata biometriaan perustuvalla mobiililla digitaalisella tunnistautumisella. Ohjelman vetäjät odottavat muutoksen parantavan turvallisuutta ja lyhentävän aikaa, joka kuluu ennen kuin uusi e-residentti voi aloittaa liiketoiminnan; arvion mukaan ohjelman kautta perustettujen yritysten määrä kasvaa noin 25 %.

1. joulukuuta 2014 käynnistetty e-Residency-ohjelma tarjoaa ulkomaalaisille turvallisen pääsyn Viron valtion sähköisiin palveluihin. Sen aseman on sittemmin saanut yli 121 600 henkilöä 185 maasta, ja voimassa olevia digitaalisia henkilökortteja on tällä hetkellä noin 59 500. Kortin haltija voi perustaa virolaisen yrityksen, allekirjoittaa asiakirjoja digitaalisesti ja johtaa liiketoimintaa mistä päin maailmaa tahansa.

Joka viidennellä uudella virolaisyrityksellä on ulkomainen perustaja

Ohjelman ensimmäisen vuosikymmenen aikana e-residentit ovat perustaneet tai olleet mukana perustamassa yli 33 800 virolaista yritystä. Se vastaa noin joka viidettä uutta oikeushenkilöä, ja 38 %:lla virolaisista startup-yrityksistä on nykyään e-residentti omistajiensa joukossa. Ohjelman suoran vaikutuksen kansantalouteen sen käynnistämisestä lähtien arvioidaan olevan 244 miljoonaa euroa.

Luku perustuu määriteltyyn valtion menetelmään, jossa työvoimaverot lasketaan mukaan osinkojen yhteydessä useimmiten maksettavaan erityiseen tuloveroon. ”e-residentin yritys” tarkoittaa yritystä, jonka ulkomainen perustaja oli saanut aseman ennen yrityksen olemassaoloa tai liittyi liiketoimintaan 90 päivän kuluessa sen rekisteröinnistä.

Mistä maista tulee eniten hakijoita

Vuonna 2024 e-residentit rekisteröivät 4 818 uutta yritystä eli noin 400 kuukaudessa. Samana aikana ohjelmaan liittyi 11 484 henkilöä, 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Espanja johti uusien yritysten määrässä 711 yrityksellä, seuraavina Ukraina (387), Turkki (305) ja Saksa (299). Samat neljä maata ovat kärjessä myös uusien hakijoiden määrässä.

e-Residency-ohjelmaa johtava Liina Vahtras tarkasteli merkkipaalua laadun, ei määrän kautta: ennätysmäärällä yrityksiä on nyt e-residentti perustajiensa joukossa, ja seuraava tehtävä on auttaa näitä yrityksiä kasvamaan merkittäviksi veropohjan vahvistajiksi.

Strategia vuosille 2026–2029

Seuraava strategiakausi kohdistuu rajatumpaan ryhmään: yrityksiin, jotka jo harjoittavat liiketoimintaa ja ovat valmiita palkkaamaan työntekijöitä paikallisesti. Samalla tavoitteena on yksinkertaistaa rekisteröintiä edelleen ja laajentaa sen ympärille rakentuvaa yrityspalvelujen ekosysteemiä.

Talous- ja teollisuusministeri Erkki Keldo arvioi ohjelman tuottavan kahdeksan euroa jokaista valtion sijoittamaa euroa kohti ja katsoo, että kymmenen vuotta e-Residencyä on vahvistanut merkittävästi Viron mainetta digitaalisena valtiona. Nyt tavoitteena on muuttaa tämä maine useammiksi kansainvälisiksi yrityksiksi ja veronmaksajiksi.

IT ja asiantuntijapalvelut hallitsevat

Useimmat e-residenttien yritykset toimivat informaatioteknologian ja viestinnän alalla, seuraavina ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Tämä selittää, miksi niin monet uudet virolaiset startup-yritykset ovat ohjelmistoyrityksiä — erityisesti SaaS-tuotteita, joista kasvava osa perustuu tekoälyyn. Tämän ryhmän perustajille yrityksen perustaminen Virossa on yleensä ensimmäinen käytännön askel.

Mitä ohjelma tuottaa ja mitä se maksaa

Vuonna 2024 e-residenttien yritykset maksoivat Viron budjettiin 63,6 miljoonaa euroa. Työvoimaverot muodostivat tästä 71 % eli noin 45 miljoonaa euroa; loput 29 %, pääosin osinkoveroa, olivat noin 18 miljoonaa euroa. Ohjelman ylläpito maksoi valtiolle samana vuonna 7,5 miljoonaa euroa.

Miksi palkkasumma merkitsee enemmän kuin osingot

Jaottelu on tärkeä ohjelmaa arvioitaessa. Osingonmaksut ovat satunnaisia ja harkinnanvaraisia; palkanmaksu merkitsee henkilöstöä, ja henkilöstö kertoo liiketoiminnasta, jolla on todellista painoarvoa. Siksi tulevalla strategiakaudella painotetaan Viroon työntekijöitä palkkaamaan valmiita yrityksiä rekisteröintien pelkän määrän sijaan. Verokannat, helpotukset ja ilmoitusvelvollisuudet ovat erillinen aihe, jota käsittelemme Viron yritysverotuksen oppaassamme.

Avoimuus ja turvallisuus vastakkain

Ohjelman on tasapainoteltava kahden asian välillä: digitaalisten palvelujen avoimuuden säilyttäminen ulkomaalaisille ja kansallisten rekisterien luotettavuuden turvaaminen. Tähänastisten tietojen perusteella tasapaino on säilynyt. Liiketoimintaympäristö on pysynyt aidosti avoimena, samalla kun siihen liittyvät tarkastukset ovat lisääntyneet eivätkä heikentyneet.

Taustaselvitykset, hylkäykset ja peruutetut asemat

Helmikuuhun 2022 asti Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset muodostivat noin 12 % uusista e-residenteistä. Maaliskuussa 2022 hallitus lopetti aseman myöntämisen kummankin maan kansalaisille, koska pääsyä Euroopan ja maailman markkinoille voitaisiin käyttää näiden valtioiden hyväksi. Lisäksi Viron suojelupoliisi (Kapo) on tunnistanut ohjelman alusta lähtien 26 henkilöä, joilla oli yhteyksiä islamistiseen ekstremismiin tai terrorismiin ja jotka joko hakivat asemaa tai jo olivat e-residenttejä. Heidän joukossaan oli henkilöitä, joilla saattoi olla kytköksiä al-Qaidaan, Hizbollahiin, Talibaniin ja Muslimiveljeskuntaan.

Tarkastukset jatkuvat myös aseman myöntämisen jälkeen. Yli 100 000 myönnetystä asemasta noin tuhat on peruutettu, yleensä siksi, ettei haltija toiminut ohjelman tarkoituksen mukaisesti: Viron talouden, tieteen tai kulttuurin hyväksi.

Muovikortti on poistumassa käytöstä

Keskeinen kehitystavoite on luopua fyysisestä henkilökortista ja siirtyä biometriaan perustuvaan mobiiliin digitaaliseen tunnistautumiseen. Liina Vahtras odottaa muutoksen vahvistavan Viron kilpailuasemaa tulevina vuosina. Hänen arvionsa mukaan käsittelyaika voisi lyhentyä noin kahdesta kuukaudesta kahteen viikkoon ja e-residenttien yritysten määrä kasvaa neljänneksellä.

Miten EU:n digitaalisen identiteetin lompakko muuttaa tilannetta

Euroopan digitaalista identiteettiä koskeva asetus, joka tunnetaan paremmin nimellä eIDAS 2.0, antaa muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaisille mahdollisuuden perustaa virolaisen yrityksen ilman e-Residency-korttia. Näihin hakijoihin ei välttämättä kohdistu yhtä perusteellista tarkastusta, mikä voi muuttaa ulkomaisten perustajien rakennetta ja tehdä e-residentin kortista paradoksaalisesti enemmän laatumerkin kaltaisen.

Valintaa tiukennetaan sillä välin. Vuonna 2022 käyttöön otettujen rajoitusten lisäksi vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla odotettu laki antaisi hallitukselle oikeuden hylätä hakijoita maista, jotka eivät tee asianmukaista yhteistyötä Viron kanssa lainvalvonnassa ja turvallisuudessa. Asema säilyy etuoikeutena, ei subjektiivisena oikeutena — ja juuri se on tarkoituskin.

Varaa konsultaatio

Usein kysytyt kysymykset